Life is way too short to take it slow

Ollaan ahkerammin alettu tapailemaan koirakamuleita! Viikko sitten perjantaina oltiin isolla porukalla Kaarinan koirapuistossa, kolme tuntia tais vierähtää. Eilen miittailtiin raunioilla neljän koiran koplassa. Kuvia ei kummaltakaan ole, koska oli vähän hämärä ja sateinen keli. Tänään kuitenkin kamerakin tarttui mukaan kun Faisa tuli Väinöineen Hanttuun ;) Mikä tuuri mulla voi olla kun Neran melkeen kaikki kaverit on uroksia! Kelpaa, en valita !

Sais tulla talvi, ainakin lunta pakkasta et meri taas jäätyis ja lenkkimaastot laajenis. Lomakin on enemmän kun tervetullut! Jotenkin paljon hommaa taas talvilomalla ja niin vähän aikaa.

Tehkää jotain, mun ens jakso on ihan nuti ! Haluun tän jakson pois alta, mut en haluu ens jaksoa, koska mulla on 2 hyppyä. Ihan rentoa joo, mutta tarviin tarpeeks kursseja. En saanut edes japania ku sitä ei ollu vaiks luulin :c kiina on ihan eri asia, ihan eri....

Ootte varmaan huomannu, et mun elämä on lähinnä pelkkää koiraa. Kuvaan vaan koiria, sosiaalinen elämä on koiria, koneella oon vaan koirasivuilla mm. facessa pyörin koiravalokuvausryhmässä oppimassa ja petsie on mun parempi puolisko. Koulun jälkeen kaikki on pelkkää koiraa ja kissaa ja gerbiiliä. Muo ei edes haittaa, se on intohimo. Harmi et samanhenkisiä ihmisiä ei oo kauheen paljon, mut kuitenkin jonkinverran. Koiraistukaa ihmiset ;)

You can tell your dog to bite my leg

Ihanaa talvea immeiset ! Tai jos nyt on talvi? pakko olla. Ainakin tosta kylmyydestä päätellen. Tosin tuulee, joka taas vaikuttaa omalta osaltaan.
Pakko vuodattaa mun uudesta hankinnasta; Canon EF 70-200mm 4L linssi, joka kotiutui parin päivän varotusajalla. Kuulun facebookissa Koiravalokuvaus-ryhmään ja siellä näin perjantaina ilmoituksen, jossa myytiin ks. linssi 400e (ovh. 699e/rahala). Joku oli jo varannut sen, mut päätin että haluan sen, niin tungin jonoon ja pääsinkin toiseksi. Oon ikionnellinen, ettei eka varaaja ottanut sitä! Oon nimittäin kuolannu tota siitä asti ku oon ees tiennyt mistään kameroista. Ja se on NIIN hyvä. Ja kävi niin hyvä tuuri, että myyjä asui Kaarinassa, ehkä kilsan päässä meistä! Sain uuden tuttavuuden ja Nera uuden leikkikaverin sen koirasta Yilanista (beauceron). miten beauceronit tunkee mun elämään?! Nyt voidaan yhdessä käydä kuvaamassa meidän koiria.

Koeviikko lähestyy uhkaavaa vauhtia ja vielä ois vaikka mitä tekemistä. Terveystiedon kakka tutkimus pitää saada viim. perjantaina valmiiksi ja se on melkeen edes aloitettu. Tiistaina viimisellä tunnilla on terveystiedon toinen koe. Vihaan tätä kurssia (te3). Älkää vaan ottako sitä ellette kirjoita. Toisaalta se oli tosi kiva, kun perjantaina päästiin sairaala NEO:on tutustumaan ja ne oli tehnyt siellä meille aamupalan ;__; nami sämpylää & mehu/tee/kahvi/vesi, noooom. muutenki oli kiva paikka, taidan seuraavaks mennä paikkaamaan itteni sinne.

Hyviä uutisia Siiristä! Se on lihonut onneksi, about 500g ? vaikea arvioida kun ei ole vaakaa. Mutta ei ainakaan ole enää niin luinen kuin oli. Ainoa miinus on se, että S ahmii sen ruuan ku viimistä päivää ja sitten se kakoo / yrjöää sen... Ja tässä linkki missä kuvia Siirin löytöpaikasta ja söpö tarina. Sattumalta se mies on valokuvaaja ja sitten kun mennään sinne kylään/ ne tulee meille, niin on ainakin jotain mistä keskustella: kissat ja valokuvaus !

Kestäkää, kohta pitkän ajan päästä on joululoma. Kuunnelkaa vaikka tää hauska kipale :D

SIIRI LÖYTYI

Pakko tulla tännekkin ihkuilemaan! Äiti soitti tänään 12 maissa, että Leyseriltä oli tullut soitto. Siiri oli mahdollisesti löytynyt. Olin aika ihan varma, että Siirihän se on ! Jouduin odottamaan tuskaisena kolme tuntia ennekuin lähdettiin hakemaan sitä. Metsämäkeen ei ollut ihan helppo löytää, mutta kyllä se siitä sitten iloksi muuttui.

Hoitolassa S oli laitettu tarkkailtavien kissojen joukkoon, koska oli niin laiha. Nähdessäni sen, en meinannut tunnistaa ollenkaan kun oli niin pieni, likainen ja pörröinen verrattuna normaaliin. Huomasin, että sen maailman ihanin roikkumaha oli kadonnut! :( ehkä saadaan se vielä takaisin. Normaalipaino on ollut 3.6 kg, mutta nyt syliini otettua ei ollut edes lähellä Toinin painoa, 2 - 2.5 kg, eli pakko olla ali sen.

Se meni heti mun parvelle nukkumaan ja törisi tyytyväisenä, oli pakko mennä sen viereen nukkumaan kun oli niin hellyyttävän näköinen siinä, voih. Meni jo ihan paniikkiin kun poistuin hetkeksi mun huoneesta. Paljon on juonut ja ihan hyvä niin. Syömään ei ole suostunut vielä. Ainoastaan, että se katsoo todella himoiten gerbiileitä. Ei parane unohtaa kantta auki vahingossakaan...

Pikimiten on nyt tarkoitus mennä eläinlääkärille tarkistukseen samalla rokottaen se. Ja matolääkkeen saa tietysti. Nyt vaan peukut pystyyn, että lähtee tosta lihomaan ja kunto kohenemaan. Kuvaa mulla ei nyt ole laittaa, mutta varmaan tässä joku päivä.

näillä teillä loppuun palaa

Paras viikonloppu takana! Yritin pyhittää sen koulujutuille, ja jäin kotiin. Se ei päättynytkään ihan niin kuin kuvittelin niikun ei koskaan. 

Perjantaina oli taksvärkki eli siivoilin kotona ja rikoin kissojen kanssa vähän mitä eteen nyt sattuikaan. Jotenkin onnistuin värkkäämään Väinöbeussilapsen meille hoitoon lauantaiksi. Naapurit luulivat sitä Neraksi ja sai aina korjata niitä 'eikun se on meillä hoidossa, ihan pieni pentu vasta'. Vaikka onhan se nyt 5cm+ korkeampi kuin N ja melkeen 10 kg painavampikin. Ja kaiken kukkuraksi uros. Eihän niissä mitään eroa ole ei.

V sai hyvät sosialistumiset meiltä kun täällä kaupungissa on vähän enemmän kaikkea ihmeteltävää mitä Paraisten korvessa. Kaikki keppi-ihmiset oli kaikista kauheimpia ja sitä ilmaistiin tekniikalla 'jarrut pohjaan-niska pörröön-ilmoita itsestäsi äänekkäästi'. No kaikki meni loppujenlopuksi tosi hyvin.

Sunnuntai meni päänsäryssä. Silti raahauduin leffaan tsekkailemaan Leijonasydäntä. Suosittelen, mutta se on tositosi väkivaltainen eli ei ehkä heikkohermoisille? Idea oli hyvä. Loppuillan tuskailin pääni kanssa ja eipä se särky tietenkään maanantaiaamuna ollut mihinkään kadonnut, joten jäin kotiin.

Niin ja Siirin etsinnöt ei edisty. Joku on poistanut kaikki kadonnut-ilmoitukset lähialueilta, tosi jees. Saatiin eläinsuojeluyhdistys Dewiltä kissanloukku, millä yritetään pyydystää Siiriä. Pariin viikkoon kukaan ei ole ilmoitellut siitä, joten ei tiedetä yhtään missä päin voisi olla. Loukku on siellä missä sen on useimmin nähty liikkuvan. Toistaiseksi ollaan saatu yksi orava ja kaksi kertaa sama kissa kiinni. Kuinka tyhmä se voi olla, että jää kaksi kertaa ansaan? Ottaa aina pannuun nähdä se sama kissa siellä, kun tietysti toivoo, että Siiri olisi siellä.

-anskupaadaa